Ahma muuttaa itärajalle omavaraiseksi erakoksi. Hän varautuu maailmanloppuun, mutta se tapahtuu nopeammin kuin hän osaa odottaa tai toivoa. Yhteiskunnan romahdus katkaisee yhteydet, ja viestintä palautuu kahden ihmisen väliseksi. Valta on niillä, jotka sen ottavat. Toisin kuin useimmat, Ahma on varustautunut: hän aikoo seistä omalla maallaan, ase kädessä, ja turvautua varmuusvarastoonsa.

Vaikka Ahma on itsenäinen, säälimätön ja omavarainen, hän ajautuu pienen lauman jäseneksi. Toiset ihmiset ovat Ahmalle helvetti, mutta onko yksinäisyys vieläkin viheliäisempää?

Laura Gustafssonin kolmas romaani katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Se on tutkielma selviytymisstrategioista, yhteisöstä ja siitä, miten ihminen on lyhyessä ajassa menettänyt kosketuksen maahan, kaiken perustaan.

Korpisoturi katsoo suomalaisen yhteiskunnan nykytilaa, ja kysyy, mitä suomalaisuus oikeastaan on.

"Laura Gustafssonin Korpisoturi iski aivot kiihkeään ajatuslaukkaan! Loistava ja tärkeä kirja, vuoden lukuelämys!"

- Seppo Puttonen/ YLE, 22.8.2016

"Suomalaisen kirjallisuuden uusiin omaäänisiin kertojiin kuuluva Laura Gustafsson on kuin virallinen salaisuus. Ne tietävät, jotka tietävät. Tietäjäjoukon soisi kasvavan, sillä toista Gustafssonin kaltaista ei ole. "

- Markus Ånäs, Suomen kuvalehti, 11.10.2016 Laura Gustafsson (s. 1983) on helsinkiläinen kirjailija ja näytelmäkirjailija. Teatterikorkeakoulusta valmistuneen Gustafssonin hahmot ovat suorasanaisia, jopa karikatyyrimäisiä. Hän hyödyntää henkilögalleriassaan mytologioita ja pikku-uutisia. Leikittelevällä kerronnalla hän käsittelee teoksissaan suuria aiheita, kuten toiseutta, väkivaltaa ja ihmisyyttä. Teosten paikoin synkeää maailmaa keventävät huumori ja Gustafssonin omintakeinen mielikuvitus. Esikoisteos Huorasatu (2011) nousi Finlandia-ehdokkaaksi. Se on kertomus naisiin kohdistuvasta väkivallasta läpi historian, julkaistu Saksassa ja Ranskassa ja kääntyy parhaillaan turkiksi. Toinen romaani Anomalia (2013) käsittelee kieltä, pahuutta ja susilapsia ja herätti heti ilmestyessään huomiota Ranskassa. Gustafssonin kolmas romaani Korpisoturi ilmestyi syksyllä 2016. Se katsoo ihmistä raadollisuudessaan, pienuudessaan ja loputtomassa kauneudessaan. Gustafsson työskentelee romaanien kirjoittamisen ohessa yhdessä taiteilija Terike Haap­ojan kanssa. He ovat luoneet Toisten ­historia -projektin, joka tarkastelee maailmanhistoriaa eläinten näkökulmasta. Yleisölle on esitetty Naudan historian museo -näyttely (2013) ja Oikeusjuttu-luentoesitys (2014). Syksyllä 2016 valmistui Museum of Nonhumanity - Epäihmisyyden museo Helsingin Suvilahteen. Gustafsson kirjoittaa säännöllisesti myös omaa blogia, jossa hän kommentoi ja pohtii ajankohtaisia aiheita sekä henkilökohtaista elämäänsä.